tiistai 8. huhtikuuta 2014

Chilen kulttuuri osa 2: " Anna kun mä pakkaan nää sun ostokset"

Nyt on jo noin puolitoista kuukautta takana Chilessä ja valitettavasti kesä on täällä ohi. Syksy alkoi huhtikuun alussa ja päivän korkeimmat lämpötilat ovat enää noin 25 astetta. Eli vaikka kesä on ohi, niin en todennäköisesti vielä ihan heti kuole kylmyyteen.

Tällä kertaa kirjoitan niin yksinkertaisesta asiasta kuin ruokakaupassa käymisestä. Chileläisissä ruokakaupoissa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, ne ovat melko samanlaisia kuin muuallakin maailmassa. Omituinen asia on se, että kun menet kassalle ja maksat ostoksesi niin samalla joku nuori tyttö tai poika pakkaa ostoksesi muovipusseihin. Chileläiset eivät siis käytännössä ikinä itse pakkaa omia ruokaostoksiaan. Ihmettelin tätä tapaa chileläiselle kämppikselleni ja hänestä oli erittäin omituista, että Suomessa ihmiset pakkaavat omat ruokaostoksensa itse. Mielestäni tämä tapa on omituinen, mutta varsinkin vanhempien ihmisten kohdalla erittäin toimiva. Yksin kaupassa asioivan vanhan naishenkilön ei siis tarvitse itse raahata ostoksiaan autoon vaan joku nuori mies tarjoutuu aina auttamaan häntä.

Nämä tytöt ja pojat ovat joutuvat kuitenkin tulemaan toimeen pelkkien tippien avulla. Kaupat eivät siis maksa heille minkäänlaista palkkaa vaan he saavat palkkansa kaupan asiakkailta. Jokainen asiakas tippaa näitä avustajia muutamalla sadalla pesolla, mikä vastaan muutamaa kymmentä senttiä euroissa. Harvoin kukaan asiakas tippaa heille esimerkiksi 750 pesoa, eli noin yhtä euroa, joten heidän tuntipalkkansa ei kovinkaan suuri ole. 

Sinänsä tämä tapa on ihan hyvä, koska varsinkin vanhemmat ihmiset saavat kaipaavaansa apua. Välillä kuitenkin sattuu erehdyksiä, joita ei esimerkiksi Suomessa pääsisi helposti tapahtumaan. Tänään kävin kaupassa ja ostin muiden ostoksien lisäksi leipää. Ostokseni pakannut neiti pakkasi leipäni kuitenkin jonkun chileläisen miehen kassiin ja tämän virheen vuoksi en saanut leipiäni, jotka olin ostanut. Onneksi osasin selittää asian tuolle neidille, joka sitten antoi minun käydä hakemassa uuden satsin leipää veloituksetta, joten asia lopulta selvisi ilman isompia ongelmia.

Koska blogissa pitää olla kuvia niin laitan tähän loppuun pari random kuvaa, jotka eivät liity millään lailla blogitekstiin.

Tää rumpujäbä piti esityksen keskellä katua

Hämmentävä soittajatyyppi, joka keräsi melko paljon yleisöä